Karateharjoitukset alkavat aina yhteisillä kumarruksilla. Kumarruksilla ei ole uskonnollista merkitystä, vaan ne tulevat japanilaisesta kulttuurista ja niillä osoitetaan kunnioitusta oppilaita ja opettajia kohtaan. Kumarruksien kautta karaten harrastaja valmistautuu harjoittelemaan vakavalla asenteella ja pyrkii tekemään parhaansa koko harjoittelusession ajan. Varsinkin parin kanssa harjoitellessa on syytä tehdä parhaansa, jotta molemmat osapuolet hyötyvät yhteisestä harjoittelusta.
Kumarrusten jälkeen aloitetaan kehon lämmittely ja venyttelyt, joiden tarkoituksena on ehkäistä lihasvaurioiden syntymistä ja valmistella keho tehokkaaseen harjoitteluun. Venyttelyistä on hyötyä keholle, vaikkei karatea harrastaisikaan. Venyttely kehittää liikelaajuutta, joka vastaavasti auttaa kehonhallintaa, mahdollistaa monipuolisemmat tekniikat ja tekemään tekniikat koko keholla.
Lämmittelyn ja venyttelyiden jälkeen aloitetaan tekniikkaharjoittelu. Tekniikkaa on jo tosin saatettu harjoitella osana lämmittelyä. Karaten tekniikkaharjoittelu voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat kihon, kata ja kumite. Yksittäinen harjoitus voi sisältää yhden tai useamman osa-alueen harjoittelua.
Kihon 基本
Kihon tarkoittaa karaten perustekniikkaa sekä sen sitkeää, hellittämätöntä harjoittelemista. Loputtoman perustekniikkaharjoituksen tarkoitus on saattaa karaten harjoittelija varmemmaksi ja parantaa perustekniikan osaamista hänen valmiuksiensa ja osaamistasonsa kasvaessa hänen edistyessään ja harjoittelun edetessä. Ongelmien ilmaantuessa harjoittelussa, karateka palaa kihon-harjoitteluun, korjatakseen virhesuorituksen syyt tai ilmenneet heikkoudet tekniikassaan.
Käytännössä karaten kihon-harjoittelu sisältää suuren valikoiman lyöntejä, iskuja, torjuntoja ja potkuja. Näitä harjoitteita voidaan tehdä paikaltaan ja liikkeestä. Tekniikoita voidaan myös yhdistellä lukuisilla eri tavoilla ja kun mukaan otetaan vielä samaan aikaan erilaiset liikkumiset, kihon-harjoittelu voi haastaa taitavankin harjoittelijan kehon ja raajojen hallinnan.
Kata 形
Kata tarkoittaa kirjaimellisesti “muoto”. Karaten perinteiset pitkät yksintehtävät muodot ovat saaneet vaikutteita kiinalaisen kamppailuperinteen vastaavasta harjoitusmuodosta. Ne toimivat kaiken harjoittelun perustana ja voivat sisältää tyylin koko sisällön. Perinteisesti kata-harjoitteluun kuuluu myös muodon sisältämien tekniikoiden harjoittelu parin kanssa, sekä perustekniikkana että myös soveltavasti ja vapaassa harjoittelussa.
Katat toimivat myös toimivat tehokkaana perusharjoituksena, kehittäen tekniikkaa, voimaa, nopeutta ja kehon hallintaa. Modernissa japanilaisessa karatessa muotojen rooli on vähentynyt perustekniikan ja otteluharjoitusten rinnalla, mutta ne ovat yhä olennainen osa harjoittelua.
Karatessa järjestetään myös kata-kilpailuja. Kataa voi tehdä yksin, parittain tai kolmen henkilön ryhmässä. Katassa arvostellaan mm. nopeutta, voimaa ja liikkeiden puhtautta ja todentuntua.
Wadō-ryūn kata tulisi olla ‘elävää’, eikä pelkkää tyhjien liikkeiden toistoa.
Kumite 組手
Kumite tarkoittaa sparrausta tai kamppailua. Wadō-ryū -tyylisuunnassa harjoitellaan useita erilaisia kumite-tekniikoita ja vaikka ne ovat ennalta määrättyjä sekä ennen kaikkea turvallisuussyistä hallittuja, tulee ne silti suorittaa todentuntuisesti. Perinteiset Wadō-ryūn kumite-tekniikat perustuvat hyökkäysstrategiaan eikä itsepuolustukseen. Vaikka sivustakatsojan silmiin paritekniikassa saattaa näyttää siltä, että yksi osapuoli hyökkää ja toinen puolustaa, niin todellisuudessa molemmilla henkinen asenne tulee aina olla hyökkäämisessä.
Kumite on myös karaten kilpalaji, jossa pisteitä saa vastustajaan osutuista puhtaista lyönneistä ja potkuista. Kumite vaatii hyvää perustekniikan hallintaa, hyvää peruskuntoa ja kisoissa myös sääntöjen tuntemista. Kilpa-kumitessa ottelijalla on joko punainen tai sininen vyö, tavallista kevyempi puku ja hammassuojat. Käsissä ovat kevyet rystyset ja kämmenselän peittävät ottelukäsineet. Jaloissa käytetään sääri- ja jalkapöytäsuojia. Naiset käyttävät rintasuojusta ja miehet voivat käyttää alasuojia.
Harjoitukset päättyvät aina loppukumarruksiin, jotka ovat samanlaiset kuin harjoitusten alussa.
